Interrail. ”Rue de la Manutention 14, s’il vous plaít” pyydämme kyytiä kolmen tytön retkueelle Marokon Casablancassa heinäkuussa 1980. Miehet puistelevat päitään. Pyydämme kauniisti, turhaan. Kukaan taksikuskeista ei suostu ottamaan meitä kyytiin.Mikä neuvoksi, istumme ihmettelemään. Janottaa, eikä meillä ole hajuakaan, miten toimia, sillä tulimme tänne, koska kiva poika Pariisin ja San Sebastianin välisessä junassa kutsui, ja me vastasimme ’kiitos mielellään, sopiiko […]

3

Sankarimatkalla  joudut kummallisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Saatat joutua pulaan, umpikujaan, huonoon seuraan.  Joudut myös yllättäviin tilanteisiin, joissa ns. ’normaalit’ säännöt eivät päde. Vaistosi, valppautesi ja nokkeluutesi on oudoissa tilanteissa hengenpelastajasi. Sosiaalinen tilannetajusi taas on matkasi sujuvoittaja, luottamuksen luoja ja hauskojen ystävyyksien sitoja. Sankarimatkalla olet aina itsesi ja luonteesi varassa. Silti muutama vinkki jo matkan kokeneelta voi olla hyvä pistää korvan taakse. 1.  Luota itseesi. […]

  Mitä pidemmälle matka jatkuu, sitä tutummaksi maisema muuttuu. Venäjän puolella on jo koivujakin – ja Suomen kesäyön haju! Olen onnellinen! 31.7.1992. Tutustun junan ihmisiin. Ranskalainen Marie tankkaa venäjän fraasisanakirjaa, ruotsalainen Per-Olof valokuvaa innokkaasti kahdella kamerallaan, tanskalainen Helen lainaa korvalappustereoitaan ja saa minut haltioitumaan: kuinka kipeästi olenkaan kaivannut musiikkia! Ihanaa! (Oli hirmuinen virhe lähettää musiikkilaitteet kotiin Singaporesta. Olisin varmasti selvinnyt […]

Palataan sankarimatkaan. Sankari on vihdoin päässyt Siperian pikajunaan, istunut looshiin ja  voi turvallisesti  heittää hyvästit Kiinalle junan ikkunan läpi. Ei enää taistelua töykeän ja vihamielisen Kiinan kanssa! Ei  tuntikausien harhailua paikasta toiseen. Ei jonotusta, ei  yhtään  ’mei youta’ enää.  Olen matkalla kotiin, kuuden kuukauden ja 12.000 kilometrin jälkeen. Tässä vaiheessa sankari on vain huojentunut siitä, että selvisi hengissä pahimmista koettelemuksista […]

  Kaverit lähtivät Pekingistä, nyt nautin siitä kun saan kävellä yksin ja katsella kaikessa rauhassa elämää hutongeilla eli kujilla. Tuossa ukot pelaavat mahjongia pyykkinarujen alla, tuossa grillaavat sapuskaa kadulle kyhätyllä tiiligrillillä. Tuossa  joku myy tomaatteja pyörän päältä, tuossa omenoita. Tuossa korjataan mopoa, tuossa lapset juoksevat haavit kädessä ojalle pyydystämään pikkusinttejä. Kujilla tapahtuu kaikenlaista, vaan silti on hiljaista, koska ei ole […]

Kun matkailijalla on maha täynnä, on hänellä juhlamieli!  Sellaistahan elämä yksinkertaisuudessaan on – ja ilmeisesti kuulun yksinkertaisiin – kun saa tarpeeksi unta, ruokaa ja puhtautta, on onnellinen. Tässä junassa minullekin myydään ruokaa, ja parempi niin, koska matka kestää lähes kaksi vuorokautta. Edelleen oudoksuttaa, kuinka tyhjät styroxboxit on pakko heittää junan ikkunasta ulos. ”Heittäkää riisilaatikot ulos!! Heti!!!” kirkuu ravintolahenkilökunta sormi ojossa. […]

Kun sankari  tarinassa ajetaan loppuun ja murskataan  niin että hän ’kuolee’, hän joutuu kohtaamaan itsensä sellaisena kuin ei ole ennen itseään tuntenutkaan. Aivan avuttomana, heikkona, onnettomana, häviäjänä. Siinä on ratkaiseva testi. Oppiiko sankari siitä mitään? Oppiiko hän tarpeeksi kasvaakseen uudeksi  ja  löytääkseen tosivahvuutensa elämässä? 16.7.92 klo 18 Du Jian Hotel, Guyiang. Matkapäiväkirja. “Olen lopen väsynyt, eikä minulla ole koskaan elämässäni […]

Anshounissa on maailman toiseksi suurimmat vesiputoukset, 75 metriä korkeat ja 81 metriä leveät Huangguoshu Waterfalls. Menen katsomaan jahka saan poliisiasiat selvitettyä ensin. Pistelen pitkin katuja kylmässä sateessa kohti Public Security Bureauta. Yangshuon influenssa on edennyt ’keuhkoon pistää ja yskittää’ –vaiheeseen, en ole juuri nukkunut. Poliiseista on tullut minulle uusi harrastus. Indonesiassa valokuvasin betonipoliiseja kadun varsissa ja juoksin pakoon eläviä PDI:n […]

1

Sankarimatkaan kuuluu se, että kun sankari on aivan loppu ja toivonsa heittänyt, taivaalta ilmestyy hyvä haltija tai auttaja, joka saa kaiken kääntymään parhain päin. Sankarilla ei itsellään ole useinkaan tähän osaa eikä arpaa, kuten ei ollut niihin rankkoihin vastoinkäymisiinkään. Asia vain on niin, että hyvä sankari lopulta pelastuu – merkillisten, vajavaisten ja epäuskottavien apurien avulla. Yleensä. (Joskus ei pelastu, mutta […]

Olin Yangshuossa  lopulta 9 päivää, siitä suurimman osan sairaana. Yhä kuumeisena päätän jatkaa matkaa  vuorokauden matkan päässä olevaan Anshouniin, koska siellä on maailman toiseksi suurimmat vesiputoukset – jotain nähtävää ja hyvällä tuurilla joku joka osaa vähän englantia. Ensin pitää matkustaa pari tuntia bussilla Guiliniin, josta pitää koettaa saada 8 tunnin  junalippu Anshounin yöjunaan. Junalipun ostaminen on v. 1992 Kiinassa kärsivällisyyslaji, Lonely […]

Neljä päivää sairastettuani syömättä ja juomatta, jaksan kävellä viereiseen pikkuravintolaan illalliselle. Varastettujen rahojen takia valitsen listalta edullisimman ruoan: Mongolian Stew, 2,50 juania eli n. 2 mk 50 penniä. (Lista on myös englanniksi, koska Yangshuo on kuuluisa sokeritoppavuorten kylä, jonne ovat jo löytäneet ensimmäiset ulkomaiset reppumatkailijat, kiinalaisten matkalaisten lisäksi). Annoksessa on ison lautasen täydeltä tummaa suikaloitua lihaa kastikkeessa ja riisiä. Syön […]

Vaikka inhottavimmat matkakokemukseni sattuivat vasta Anshounin junassa (luku 33), niin sankarin kuolema tapahtui Yangshuossa. (sankarimatkan kartta, ketä kiinnostaa) Se taistelu joka murskaa sankarin lopullisesti ja perinpohjaisesti, ja josta hän ei enää samana ihmisenä nouse. (sankarimatkan myytistä lisää) Saavumme Yangshuohon iltaseitsemältä 10 tunnin tauottoman bussissa istumisen jälkeen (lukuun ottamatta sitä puhumalla saatua pikku vessataukoa) – oma vikasi jos et arvannut varata […]

Istun liikkumatta reagoimatta bussillisessa kiinalaisia, joille olen joko ilmaa tai saastaa. Limaisen syljen tuntu poskillani: nyt jos koskaan tarvitsisin korvalappustereoitani! Vaan onneton halusin keventää reppuani ja lähetin nuo 300 grammaa jo Singaporesta kotiin. Kuinka raskas reppuni nyt onkaan ilman voimaannuttavaa musiikkia! Kun päästään Wuzhoun vanhanaikaiselle jokilaivalle, tunnelma muuttuu. Laiva lipuu hiljaa pitkin tyyntä vettä, maisema kuin menneisyydestä, kaikki on hidasta […]

Alku Kiinassa tuntuu mukavammalta kuin luulinkaan. Junalla Hong Kongista rajalle Lo Wu’hun, sieltä Shenzeniin ja edelleen Kantoniin eli Guangshouhun, tuntien junamatka, eikä muuta tarvitse tehdä kuin istua hiljaa ja nauttia maisemista. Lierihattuiset yksinäiset polkupyöräilijät aavalla riisivainiolla, manuaaliset tienrakennustyömaat, avoimet karjavaunut ohikulkevissa junissa, häkäpönttöauto tasoristeyksessä, sumuiset sokeritoppakukkukat, masentavan alkeellista teollisuutta, valtavat puolalaistyyliset kerrostalokolossit, kiinalainen ruoka riisiboksissa, junan hard-seat-osastot – paljon nähtävää […]

  Matkapäiväkirjasta: ”Hong Kong on paljon mukavampi suurkaupunki kuin Singapore. Merituuli leyhyttää ihan eri lailla ja kaupungilla on sielua. Kiinalaiset valomainokset ja fast food-kuppilat, pieniin tiloihin ahdetut kaupat ja hostelit, Chunking Mansions intialaisine ”salaravintoloineen” ja rihkamatukkukauppoineen, Star Ferry, Hong Kongin kukkula pilvenpiirtäjineen, epäystävällisesti huutelevat myyjät, yleinen rähjäisyys – kaikki on kotoisampaa ja omempaa kuin Singaporessa. Myös kotikutoisempaa, mikä tietysti on […]

  23.4.1992 Myanma Airwaysillä Jakartaan. Lentoasemalta keskustaan junalla. Rautatieasemalta yritän jaksaa jalan Jalan Jaksalle, mutta 40 asteen helteessä ja veden puutteessa en jaksa. Opaskirjan kartalla kilometrin matka onkin todellisuudessa kolme. Otan riksan loppupätkälle.  Jalan Jaksa on epämääräinen, hökkelöinen kuja keskellä epämääräistä, hökkelöistä asutusta. Mikä tahansa reppumajatalokatu missä tahansa Kauko-idän suurkaupungissa on aina ensiksi hirveän pelottava. Tiedät, että se vilisee varkaita ja […]

 Anteeksi tauko matkanteossa. (Kävin Espanjassa, hoidin velvollisuuksia, tein töitä). Takaisin sankarimatkaan. Sumatralta Singaporeen ristiriitaisissa tunnelmissa. Haikeata jättää hyvä porukka, vaan huojentavaa päästä yksin omien ajatustensa kanssa. Majoituin Lee’s Lodgeen Beach St. 75, kuudes kerros. Suuri halli täynnä kerrossänkyjä, miehet ja naiset sekaisin, kiinalainen vahtimestari istui pöydän takana ja valvoi järjestystä päivin öin. Lapsuusajan unelmani toteutui, kun pääsin kerrossängyn yläpedille. Sängyn […]

Kuala Lumpur on paikka, josta minulla on erittäin   eksoottisia ennakko-oletuksia. Kuala Lumpur assosioituu lapsuuteni rätisevään höyryradioon, josta silloin tällöin uutiskatsauksesta kuului: ”Täällä Pasi Rutanen, Kuala Lumpur.” Ja karttapalloon, josta huvikseni etsin kaukaisia maita ja kaupunkeja, joilla oli erikoinen, kiinnostava nimi ja elämä varmaankin kuin Tuhannen ja yhden yön saduissa, lempikirjassani. Kuten Timbuktu, Sana, Ankara, Bombay, Libertyville – ja Kuala […]

Olen juuri vasta väkisin irtaantunut Koh Samuin turistiturvallisuudesta. Arvelen, että rahani ja uskallukseni riittävät maksimissaan kolmen kuukauden pyörimiseen Malesian Indonesian tienoilla. No, ne riittivät lopulta kuudeksi kuukaudeksi ja veivät minut mm. Sumatran viidakkoon villi-ihmisiä katsomaan, Balille poliittisiin mielenosoituksiin, läpi Kiinan hylkiönä syljeksittäväksi ja lopulta hitaalla Siperian pikajunalla Moskovan kautta kotiin. Vuosi oli 1992, ja Kaukoidässä oli vielä paljon paikkoja, jotka […]

 Klassisella sankarimatkalla (joka voidaan lukea opetuksena  koko elämää varten) sankari siis lähtee matkaan, jonkun merkillisen oman idean, unen, näyn tai ilmestyksen perusteella.  Näky on niin voimakas, että se pakottaa sankaria. Sankari lähtee ja siitä alkavat valtavat koettelemukset. 16-vuotias Jeanne d’ Arc näki unen, että hänen tulisi johtaa Ranskan sotajoukkoja Englantia vastaan. Nelson Mandela sai idean tasa-arvoisesta Etelä-Afrikasta ja meni  vastarintaliikkeeseen, […]

Olen siis seissyt tyhjän päällä jo jonkin aikaa, kun päätän hypätä vielä syvempään tyhjyyteen. Minulla ei ole suunnitelmaa. Lähtö on melko päätäpahkainen. Olen vain kuukausi aiemmin ollut lyhyellä lomamatkalla Thaimaassa, nähnyt siellä reppumatkaajia ja yllätyksekseni todennut että Kaukoitä on turvallinen yksinäiselle naisreissaajalle, paljon turvallisempi kuin vaikkapa Italia josta minulla oli jo kokemusta. (Muistattehan että oli vuosi 1992, ennen internetiä ja […]

Avainsanat

Seuraa ja tykkää :)

error

Kerro kaverillekin ;)

RSS
Follow by Email
Facebook
Facebook
Instagram