Sankarimatka luku 19 Sunda Kelapa

2

Image

 Kun olen maannut puolikuolleena (ameeban, campylon, punataudin tms. aiheuttamista) vatsakouristuksista koko sunnuntaipäivän, vipuan väkisin itseni liikkeelle taas maanantaina.
Ei tänne ole makaamaan tultu, ja sitä paitsi pakko päästä ulos tästä saastuneesta rotankolosta.

Sunda Kelapa Jakarta Indonesia Suunnistan Sunda Kelapan satamaan.
Uskomaton nähtävyys, kuin menisi aikakoneella 1930-luvulle!
Satama on täynnä vanhoja, kölittömiä puulaivoja, joita lastataan äärimmäisen hitaasti ihmistyövoimalla.

Miehiä työssä Sunda Kelapan satamassa

Satamatyöläinen Sunda Kelapa, Jakarta

Miehet laahustavat hitaasti jonossa, on hirveä helle, heillä on pyyhe pään ympärillä, likaiset housut, paljaat jalat, jonkinlainen tyynyntapainen rättipussi olkapäällä ja pussin päällä 1-2 raskasta lankkua joita kantavat laivaan.
Hidas välinpitämätön tallustaminen lankkua pitkin laivaan ja tyhjänä toista lankkua pitkin takaisin. Kyllä miesvoimaa tuhraantuu muutaman lankun laivaan saamiseen.

Entäpä ruokatavarasatama isompine paatteineen. Näky on kuin historiallisesta dokumentista.

Laivoja Sunda Kelapan satamassa Ryysyläiset laivan työväkenä, järkyttävän epäkäytännölliset ja tehottomat vintturit, paketteja hajallaan pitkin satamaa, ylimääräisiä ukkoja, akkoja ja lapsia istuskelemassa seinänvierustoilla.

Yksi kuorma-auto on lastattu täyteen Rinso-pesuainepaketteja, mutta pahasti on kuorma kiikollaan.
Hetken aikaa tuijotettuani silmä kovana pesuainelastia, se kaatuu kuin kaatuukin, koko autolastillinen rojahtaa tielle. Voi voi!

Kuljeskelen Pentaxini kanssa kuvaamassa Sunda Kelapan ja Kotan köyhälistöasuinaluetta. Ihmiset eivät ole moksiskaan, ehkä siellä turisteja tramppaa alvariinsa.

Indonesia Jakarta Sunda Kelapa hökkelilaituri by Vaula Norrena 1992

Päivä paistaa kuumasti ja on hiljaista, melkein äänetöntä. Tunnelma on kuin hidastetusta, vanhasta filmistä ja nautin siitä kovasti. Tämä on jotain erilaista!

ImageIhmisiä Kotassa, Jakarta Indonesia

Vain yksi tehokkuuden kuva piirtyy verkkokalvolle: yritteliäs vanha ukko ajaa pyörällä niin että pyöränsarviin on ripustettu tusinan verran eläviä ankkoja pää alaspäin roikkumaan.
Ankkamassa vaappuu polkupyörän liikkeessä ja väliin joku niistä yrittää rääkäistäkin jotain.
Hih, alkaa naurattaa, vaikka vatsaan sattuu ilmankin.

Aikani vaelleltuani palaan normaali-Jakartan meluun ja massoihin, ja kummastelen sitä samaa, mitä lähes joka päivä elämässäni muutenkin: mihin ihmeeseen kaikki nämä muurahaiset ovat niin toimessaan menossa, edes ja takaisin määrätietoisesti joka päivä?
Eivätkö ne koskaan mieti, mitä järkeä tuossa kaikessa touhotuksessa on?

Puu-ukkojaWayang Kulit teatterinukkeja
Touhotusta ei puutu minunkaan päivistäni.

Seuraavana päivänä urakoin sekä Mini-Indonesian, joka on maan eri kansoja esittelevä teemapuisto, että Kansallisen Museon, jossa ihastun Wayang kulit – nukketeatteriperinteeseen ja opiskelen sitä sen verran mitä bahasa indonesian kielisistä teksteistä voi selville saada.

Jokohan Jakartaa olisi nähty ja voisi siirtyä vähän pienempään ja leppoisampaan kaupunkiin? – Yogyakartaan vaikka.

Copyright text and photos Vaula Norrena 1992/ 2013

Seuraa ja tykkää:
error

Vaula

Kauan sitten olin seikkailija, valtiotieteilijä, mainonnan suunnittelija ja semiootikko. Sitten olin yrittäjä, äiti ja futisjoukkueenjohtaja. Nyt olen kuntapoliitikko, koiran kävelyttäjä ja kirjoittaja. Toki koko elämäni kaikkia näitä yhtä aikaa.

2 thoughts on “Sankarimatka luku 19 Sunda Kelapa

  1. Joskus tuntuu, että tuolla se hävikki rikkinäisestä paketista tai kaatuneesta kuormasta on bonus paikallisille, joilla ei ole varaa tavaraan, mitä käsittelevät päivittäin.
    Saavat itse osansa kuormasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Sankarimatka luku 20 Pakolaisuus ja häpeä

la kesä 29 , 2013
Tässä kohtaa lienee vihdoin aika puhua sankarimatkan todellisesta motiivista. Moni sankari luulee lähtevänsä seikkailunhalun siivittämänä, vaikka matkan tiedostamaton tarkoitus on jotain vallan muuta.  Klassisissa sankaritaruissa sankari lähtee toteuttamaan uljasta tehtävää löytääkseen ikuisen elämän salaisuuden tai pelastaakseen oman yhteisönsä isosta pulasta. Todellisuudessa, siellä rivien välissä, sankari käy kovaa taistelua ahdistusta, häpeää, kelpaamattomuutta ja kuolemanpelkoa vastaan. ”Mikä minä olen? Kelpaanko mihinkään? Minun […]
Indonesia rumat ukkelit puuveistokset by Vaula Norrena 1992

Avainsanat

Seuraa ja tykkää :)

error

Kerro kaverillekin ;)

RSS
Follow by Email
Facebook
Facebook
Instagram